.jpg)
Viikko on kulunut Argentiinan auringon alla ja se on kulunut nopeaan. Matka Santiagosta Mendozaan kesti kokonaisuudessaan noin 5 tuntia, ehkapa hiukka enemman. Rajamuodollisuudet hoituivat nopeaan, eika laukkuja tarvinnut tyhjentaa raja-asemalla, huh..
Mendozassa vastassa oli uudet haasteet ja ennen kaikkea mahdollisuudet. Tarkoituksenamme oli varata kielikurssi, parantaaksemme "hieman" ontuvaa pohjalaistyylista espanjaamme. Kaikki onnistuikin suunnitelmien mukaan ja nyt viikon intensiivikurssi on paattynyt ja itseluottamus espanjan kayttoon on kasvanut. Ei siis tullut heitettya hukkaan aikaa ja rahaa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat viela hamaran peitossa, alunperin tarkoituksena oli menna taalta takaisin Chileen pikimmiten maistettuamme Argentiinalaisia "steroidipihveja", mutta mutta mutta...
Ensimmaisessa hostellissa tutustuimme Mendozalaisiin opiskelijoihin, joita olemme nahneet useaan otteeseen kuluneen viikon aikana. Heidan kanssaan on harjoiteltu espanjan puhumista, he kun eivat osaa juuri ollenkaan englantia. Hauskoilta tilanteilta ei ole voitu valttya. Viikonloppuna saimme kokea palan Argentiinalaista vieraanvaraisuutta, kun saimme kutsun yhden perheen luokse kylaan. Perhe asuu noin sadan kilometrin paassa Mendozasasta, joten aamun ensimmainen bussikyyti vei meidat perille. Perilla meita odotti lammin vastaanotto, eika suvusta tainnut kovin moni puuttuakaan, lisaksi paikalla oli Mendozassa tapaamiamme muita Argentiinalaisopiskelijoita. Paiva ja ilta kului tutustuessa alueen viinitarhoihin, nauttien auringosta, niin ja Argentiinalaisten taidonnaytteesta, grillaamisesta. Empanadat ja carne de res veivat kielen ja mielen mennessaan. Tuliaisiksi paatimme lahjoittaa toisen Suomesta tuomistamme salmiakkirasioista. Salmiakki sai hyvin vaihtelevan vaastaanoton, vaastaavasti meille tarjottiin paikallisia makeisia mm. pahkinakarkkeja ja sokeriruokoa.
Nyt suunnitelmissa on matkata Iguazun putouksille ja Valdezin niemimaalle katsomaan peiliin (lue merinorsuja, valaita jne.). No, aika nayttaa mika on matkalaisten valinta, eipa taaltakaan haluaisi kovin pois kiirehtia...
Mendozassa vastassa oli uudet haasteet ja ennen kaikkea mahdollisuudet. Tarkoituksenamme oli varata kielikurssi, parantaaksemme "hieman" ontuvaa pohjalaistyylista espanjaamme. Kaikki onnistuikin suunnitelmien mukaan ja nyt viikon intensiivikurssi on paattynyt ja itseluottamus espanjan kayttoon on kasvanut. Ei siis tullut heitettya hukkaan aikaa ja rahaa. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat viela hamaran peitossa, alunperin tarkoituksena oli menna taalta takaisin Chileen pikimmiten maistettuamme Argentiinalaisia "steroidipihveja", mutta mutta mutta...
Ensimmaisessa hostellissa tutustuimme Mendozalaisiin opiskelijoihin, joita olemme nahneet useaan otteeseen kuluneen viikon aikana. Heidan kanssaan on harjoiteltu espanjan puhumista, he kun eivat osaa juuri ollenkaan englantia. Hauskoilta tilanteilta ei ole voitu valttya. Viikonloppuna saimme kokea palan Argentiinalaista vieraanvaraisuutta, kun saimme kutsun yhden perheen luokse kylaan. Perhe asuu noin sadan kilometrin paassa Mendozasasta, joten aamun ensimmainen bussikyyti vei meidat perille. Perilla meita odotti lammin vastaanotto, eika suvusta tainnut kovin moni puuttuakaan, lisaksi paikalla oli Mendozassa tapaamiamme muita Argentiinalaisopiskelijoita. Paiva ja ilta kului tutustuessa alueen viinitarhoihin, nauttien auringosta, niin ja Argentiinalaisten taidonnaytteesta, grillaamisesta. Empanadat ja carne de res veivat kielen ja mielen mennessaan. Tuliaisiksi paatimme lahjoittaa toisen Suomesta tuomistamme salmiakkirasioista. Salmiakki sai hyvin vaihtelevan vaastaanoton, vaastaavasti meille tarjottiin paikallisia makeisia mm. pahkinakarkkeja ja sokeriruokoa.
Nyt suunnitelmissa on matkata Iguazun putouksille ja Valdezin niemimaalle katsomaan peiliin (lue merinorsuja, valaita jne.). No, aika nayttaa mika on matkalaisten valinta, eipa taaltakaan haluaisi kovin pois kiirehtia...
No comments:
Post a Comment