Jouluaatto..

Viime jouluhan meni Boliviassa ja kaukana kinkuista. Nyt päätin tehdä jotain erilaista ja lähdin sukeltamaan.

Oli mitä parhain päivä. Aamusta aamupalat tuulen suojaan ja bussilla La Calitaan.. Kävelyt sukellus firmalle ja leppoisat meiningit. Varusteiden sovitus ja listo! Ketään muita ei ollut joten sain priva palvelua.. Helmeä. Kun kamat oli valmiit hepailtiin rantaan ja veneelle. Pientä pilveä taivaalla ja ei suoraa aurinkonpaistetta! Tosin ei aaltoja. Varusteet olivat huomattavasti parempaa tasoa kuin Kolumpiassa. Vermeet vimosenpäälle. Oikein ihmetytti. No matkalla sukellus mestoille käydään läpi merkit ja perus jutut, jonka jälkeen tulin kysyneeksi oppaalta kai sinä puhut myös englantia.. EN.. Mutta sinähän puhut espanjaa.. Heh no niinkai sitten..

Tulee sama mieleen kuin Macchu Picchulla kun kiivettiin Wayne Pichulle.. Siellä oli kyltti missä sanottiin VAIN hyväkuntoisille.. Sinnehän kiivettiin ja kyltti todistaa että hyvässä kunnossa ollaan.... No nyt pablo todistaa että puhun espanjaa.. Sittenhän puhutaan jos kerran pablo niin väittää!!

Siispä sitä ollaan hyvässä kunnossa ja puhutaan espanjaa! Empä uskoisi ilman todisteita kyllä itsekään!!

No mutta sukellukseen. Eka sukellus 55min ja 24m.. Paljon värikkäitä kalaparvia jotka uivat ja tulevat katsomaan kuplia.. Siistiä!! Myös yksi monumentti bongataan matkalla.
Toinen sukellus 40min ja 15m. Paljon virtausta ja piiputukseen se meneekin, tankki tulee hörpittyä extra nopeeta ja lyhyeksi jää. Tosin maisemat mitä mahtavimmat. Kilpikonnan vierelle saa pitkään mennä ja mahtava iso rausku menee ohitse.. Se oli rouhee!!! Ainiin ja yksi monivärinen rapu taikka hummeri, mikä lie, ötökkä oli..

Kun sukellukset on paketissa poika suuntaan majatalolle poiketen matkalla haukkaamassa marliinin fileen.. Voi morjesta että oli hyvää!! Montaa erilaista chili kastiketta ja tuoreita chilejä kylkeen.. Huuhteluun toimivat aurinkoperheen tuotteet!!

Pienet välikuolemat ovat paikallaan ja kyllä nokoset maittaakin.. Iltapäivästä pientä hepailua mutta mitään järkevää ei tullut tehtyä. Puhti on poissa.

Ehtoosta ettimään sapuskaa.. Perus katuruokaa, halvinta ja hyvänmakuista.
No pitkään olen jo nähnyt näitä kebabin tapaisia vartaita ja miettinyt mitäköhän ne on.. No menin katsomaan miten ne tehdään.. Iso varras ja pohjalle puolikas ananas, päälle pinotaan about 50-200 kpl pihvejä limittäin. (riippuen koosta) On kylkee ja sisäbiittiä, kaikki käy. Tämä varras sitten paistetaan kebabin tavoin jossa kokoajan pienet liekit hipoo melkein lihaa.. Isoilla puukoilla siitä leikataan pieniä siivuja jotka ovat rapeita ja melkein palaneita.. Niitä kun heittelee tuulen suojaan tortillojen kanssa niin voi morjesta mitä settiä!!! Ihan tautisen hyvää!!! Rapeeta ja maukasta!!! Parasta meksiko mössöä mitä olen syönyt!! Ja hinta ei hivo taivaita. Eurolla saa 5kpl tacoja!! Ravintoarvot varmaan pekonin vastaiset!!

Näiden mättöjen jälkeen on melko valmista kauraa on nukkumaan.. Sopivat 12h kauneus nokoset saa matkaajan taas uuteen päivään..

Hyvä joulu vaikkakin erilainen.
Ja huomenna snorkkeloimaan........

Fiiliksiä.

Veracruz oli ok, mutta tuuli kävi pohjoisesta ja merelle ei ollut asiaa. Joten kalastukset ja sukellukset jäivät väliin. Posada oli hieno kokemus, komeita kulkueita ja hyvää ruokaa! Loistavaa kalaa. Ainiin ja se paella mistä kirjoitin, heh mikä seka setti, aivan loistava tosin, en vaan tiennyt mitä kaikki oli mutta hyvää se oli..

Ja sunnuntaina painelin takaisin Meksiko Cityyn. Maanantaina oli tarkoitus lähteä Queretaroon morjestaan kaveria mutta viimehetken mailaukset osoittivat että ei onnaa, kaverilla liikaa töitä ja joulu puskee päällensä. No siinähän hienosti suunnitellut setit meni sekaisin. Pientä arpomista ja sitten päätin kattelle huomenna uudestaan. No päivä menee hepaillessa pitkin poikin metrolla, jotakin ilmeisesti kuuluisaakin kirkkohärdelliä kävin kattomassa, mutta ei oikein ollu mun juttu!

Ehtoosta lähdin bussiasemalle ihmetteleen aikatauluja Acapulcoon.. Tunnin jonotus ja liian kallis hinta saa pojan palaamaan kiltisti hostellille.. Hostellin sapuska mätöt naamaan ja lisää arpomista, minne menisi ja jne. Nukkumaan ja kello aamusta herättämään.

Aamusta starttasin aikaisin liikkeelle ja metrolle. Joku muukin oli ajatellut samoin. Täytyy myöntää että pari kappaletta metroja menee ohitte kun en vaan uskalla mennä sekaan, taikka kun ei sinne mahdu millään. Kaikki runnovat täysillä ja ovet lopulta erottavat ketä pääsee ja ketä ei. Aika touhua ruuhka aikaan. No kolmanteen otan sopivan vauhdin ja loikaten sisälle. Matka sujuu hyvin ja kertaakaan ei edes yritetä pölliä mitään.. Normaalisti on ihan ok mahtunut kyytiin, ja metroasemilla on poliiseja todella paljon jotka rajoittavat väen määrää.. Nyt vaan oli ruuhkaa..

Bussiasemalla tälläkertaa onnistaa ja bussi lähtee heti, eli juosten terminaalin toiseen päähän ja kerkesin bussiin.. Meni hieman öky matkailun piikkiin, jouluhärdellit iskee päälle ja asemalla tuhat ja miljoona pabloa ostamassa myös lippuja. Kallis lippu oli mutta olipahan ökybussi, tarjoiltiin limppariakin.. Ensimmäinen bussi historiassa minulle missä on 2 wc:tä takana. Naisille ja miehille erikseen. Kertoo ökyilystä. Veracruzin keikka menikin 2 luokan biilillä komiasti. Eikä se nyt maksanut varmaan kuin 4 egee enemmän kuin normisti. Mutta kuitenkin.

Acapulco otti pojan vastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Suora aurinkonpaiste ja 30 lämpöö. Hiki valuu välittömästi! Helmeä!! Bussiasemalta keskustaan paikallisbiilillä ja majapaikan etsintään. Majoitus löytyy perus downtownista ja eikun hepailemaan. Kiertely ja kaartelua, ja bussilla ökymestoille, eli siis turisti helvettiin. Voisi verrata Cancunin hotelli zoneen, ehkä ei ihan niin loistelias.. On valoa ja vilkettä ja loistetta. Aika persiistä. No mutta joulun olen nyt täällä, ei jaksa nyt sätkiä minnekään. Sieltä löytyy hostelli jossa muita matkaajia myös, ja huomenna vaihdan sinne koska se maksaa saman kuin huomisen jälkeen tämä nykyinen lääväkin maksaisi joten why not, ja kaippa se on hieman turvallisempikin.. Ja ompahan jouluna sitten hostellilla jotakin ohjelmaa niin pääsee vähän joulufiilareihin. Halpaahan se ei ole mutta aamupalat kuuluu mukaan. 10 euroa yöltä, tosin ehkä se nyt joulun aikaan on sitten ok. Muutenkin Meksikossa on ollut kalliit bussiliput ja majoitukset. 20 egen päiväbudjettiin saa kyllä ihan järkeillä miten hepailee.. Tänään bussi verotti jo sen 20egee joten miinukselle mennään. Cityssä kyllä pärjäsi kypällä hyvin koska hostelli tarjosi aamupalan ja illallisen..

Takaisin asiaan, kävin vielä katsomassa kun paikalliset hyppivät 45m korkeudesta kallion seiniltä mereen aina kun aallot lyövät sisään. Ja miljoona turistia katsomassa. Tähän voisi sanoa niinkuin isä todennäköisesti sanoo jos tämän lukee. PIIP ne sinne hyppelee. Silloin aikanaan kun Honkajoen siltaa rakennettiin ni kokoajan sinne jokeen hypittiin, ja silloin aikanaan se oli vielä niin korkea että... Oli miten oli, melko jannuja kun sinne pomppivat.

Paikallisbussit ovat täällä melkoisia vekottimia, kilpailu kovaa ja omistajat koittavat tuunata pelit asiakas ystävälliseen kuntoon. Tänään 2 bussia ollut sellaisia mistä 2 takimmaista penkkiä on poistettu ja tilalla on subbari kotelot ja jenkka pauhaa pellit paukkuen. Hauskoja kokemuksia..

Huomenissa luvassa siis majoituksen vaihto ja kaippa sitä voisi sitä sitten joulun kunniaksi laittaa sian grilliin eli lähteä rannalle ottaan arskaa.. Vesi oli todella lämpöistä kun kävin kokeilees.

Hyvää Joulua kaikille.

PS. Vaihto suoritettu ja nyt rantaan...

Meksikosta ekat fiilarit.

Dodiii..Mehikoon on päästy. Ja maailman pienimpään kylään,vai oliko se isoin.. Rinkkakin tuli perille, josta olin positiivisesti yllättynyt. Nimittäin jenkkilän päässä tehty lähtöselvitys automaatista ei ihan antanut varmuutta miten vaihdon kanssa on. Tietenkin Houstonista tullut lento laskuetui pienemmälle terminaalilla. No mutta hienosti sooloilin bussilla metrolle. Metro setti lähtikin heti normisti liikkeelle ja väärään suuntaan. Ja kun kyytissä on jokunen muukin kuin vain itse, niin tavaroista täytyy kirjaimellisesti pitää kiinni..

Kaverilta kuultu hostelli osoittautui hyväksi valinnaksi. 7 euroa yö sisältäen aamiaisen ja illallisen. Meksiko Cityhän on 2200m korkealla ja ajattelinkin että ottaako tuo korkeus jo muuntimeen ja kyllähän se, taikka en tiedä onko se vaan se ilmansaasteen määrä mikä laittoi puhaltamaan. Ja musta räkä kertoo myös että jokunen hiukkanen ilmassa on. Citystä ei nyt sen enempää, kun sinne tulee vielä mentyä uudestaan ni kirjoitellaan sitten pakettiin se.

Nyt olen Veracruz ssa ja meksikonlahden rannalla. Keli on maltillinen 25 ja pilvistä. Sukellusta kävin heti kyselees ja mikäli tuulet muuttuvat niin sunnuntaina pääsee pulikoimaan. Muuten paikka on vaikuttanut ja rennolta ja ilma ollut heti parempaa, verrattuana cityyn. Tähän asti onkin ukottajat pysyneet loitolla mutta hetihän täälä se napsahti. Eli siis perus, ravintolassa hinnat eri kuin listalla. Vähän kyllä sitä jo arvelinkin ku pablo selitteli hintoja vähän ympäri pyöreesti. No 10egee meni mutta lähtipä tuulen suojaan melkoinen kalabiitti kera höysteiden. Hetken jaksoin kysellä miten hinnat olivat eri mutta setti oli niin pro että annoin olla sitten. Viimereissusta muistaa että ihan basic juttu toi hinnoilla kikkailu. Pääsääntöisesti aina korjaavat virheet. Mutta sama taktiikka kuin viimeksi, ukottaja ei saa tippejä vaikka korjaakin laskun.

Mitähän muuta, ainiin kyllä kun mehikoon pääsi ja kaivoi rinkan pohjalta vanhat travellaus housut ja släpärit jalkaan niin voi veljet että taas tuntui hyvältä! Vielä kun tasta saadaan lämpötilat kohdilleen niin avot!! Tosin bussimatkalla vuorilla tuntui kyllä siltä että jollakin tulivuorella on trekattava, noh ainakin Nigaraguassa se pitäisi olla helppoa. Niin joo ja perus sooloilut tullu taas esiin. Eli siis reittivalinnat. Porukalta kuullut taas vaikka ja mitä.. Viimeisin idea on lennot huntilla (roundtrip) Baja Californiaan ja kalastaan marliinia ja sukelteleen. Noh eiköhän sekin siitä laannu parissa päivässä. Ideoita tulee ja menee..

Tänään on Posada. Iso juhla paikallisille. 6 päivää ennen joulua juhlittava juhla, täysin ei ole tiedossa mitä juhlitaan mutta juhlitaan mukana, väliäkö sillä sitten. Ajattelin mennä mussuttaan eräässä ravintolassa näkemääni paella settiä, katkarapua,mustekaa,äyriäisiä ja öyriäisia, ja mitä lie.

Niin ja turvallisuus, on kyllä tuntunut turvalliselta vaikka yksin onkin reissannut, tosin perus paikkoja nämä onkin, ja edetään sitten taas kurjemmille mestoille kun QTRR2 tulee täyteen vahvuuteen. 28 joulukuuta patteristo on ennallaan ja taas iskussa travellaan. Kalle welcome on board!

Jenkkilä pakettiin..

Noniin, se olis 10 päivää jenkkejä takana ja nyt odottelen lentoa kentällä! Ehkä olisi voinut olla vielä pidempään mutta nyt ainakin jäi tosi hyvät fiilikset joten toisaalta hyvä jatkaa matkaa. Yllätyin kyllä kovasti positiivisestä latauksesta mikä vallitsi jenkkilässä.

Hauskaa oli ja paljon mukavia ihmisiä! Halpaahan se ei ollut mutta ihan älyttömiin ei kulut nousseet. Majoitus vie isoimman osan!! Ja takuulla reissun parhaimmat majapaikat, lämpimät suihkut ja puhdasta... voi voi, niitä ei nyt sitten puoleen vuoteen olekaan..
Pienenä yllätyksenä tuli kuinka turvallista ja helppoa oli matkata. Metrot toimii tosi hyvin ja ovat helppoja käyttää!
Ruoka on hyvää (lue rasvaista) ja limpsa pikaruokaloissa on ihan rehtiä sokerijuomaa eikä mitään light versiota! Annoskoot ovat kyllä ihan järjettömiä, medium annoksella tulee täysin kuoseihin. Ja pekoni astelee isossa roolissa!

New york oli kiva nähdä mutta eipä se nyt niin ihmeellinen ole. Isoo taloo ja paljon valoja. Niitä näkee leffoissakin. Boston taas oli aivan mahtava mesta. Rauhallisempi ja halvempi toki.

Niagaran reissu onnistui kolumpialais patteriston kanssa hyvin ja hienothan ne oli. Kolumbiaanot ovat kyllä hauskaa porukkaa! Nyt vissiin tarvii sitten mennä katsomaan ne Angel Fallsit Venezuelassa, kaiketi ovat isoimmat, nyt kun nämä purot (niagara ja iguazu) on nähtynä! Ei vaan, melkoisia putouksia ovat molemmat olleet, ehkä iguazun laittasin kärkeen.

Jaapa jaa, taitaa täytyä hakee jotain aamupalaa viä ennen lähtöä, vaikka eilinen Hard Rock Cafen 10oz burgeri höystettynä lievällä pekoni slaissilla potkii vielä melkoisesti!!! Tais siinä juustoakin olla beattti poikineen....

Niin joo se yllätti miten jokapuolella puhuttiin paljon espanjaa. Monesti tilaamiset onnistuikin paremmin espanjaksi kuin englanniksi, tosin ehkäpä tähän vaikuttaa paikan valinnat olennaisesti.

Ja loput tekstistä kirjoittelenkin Meksikosta majatalolta, joten perille on päästy!

Jenkkilää...

New York.
Noh, nykissä kaikki oli helppoa ja turvallisen tuntuista. Julkiset kulkuvälineet toimivat todella hyvin ja ovat helppoja käyttää. Turvallisuudesta sen verran että lauantai yönä about 5 aikaan penn stationilla metrosta junaan vaihto sujui moitteetta, eikä olo tuntunut yhtään turvattomalta. Toki timppaa nukkuu pitkin poikin mutta hyppii ylitse niin hyvin se menee! Muutenkin tuntui turvalliselta! Esim metroissa kaikki kulkee ipodit taskun reunoilla ja takit auki, lompakot leveellä. Kamerat ja vekottimet roikkuvat siellä sun täällä. Ilmeisesti sitten ei niitä heti käännetä! Empä tiedä sitten.

Mitä tulee lauseeseen amerikassa kaikki on isompaa niin tottahan se on. Sapuska,Autot,Tiet,Kaupat ja yleinen härdelli. Varsinkin nyt kun joulu painaa päälle niin voi morjesta mitä joulu härdelliä. Tuli käytyä M&M shopissa, ja huh huh, sitä krääsän määrää ei vaan voi ihminen uskoa, on sukkaa,mukia,klipsua ja klapsua. Tavalliselta tasamaan tallaajalta menee ylitse! Muutenkin krääsän määrä on jotain käsittämätöntä. Ainiin pitääkin mainita että minullahan oli melkoiset ennakkoluulot näihin jenkkilän tyyppeihin mutta iloksi on saanut huomata että ihan asiallista bossea täälä on, taikka sitten se vaan alkuun tuntuu siltä. No mutta kumminkin ystävällisen ja auttavaisen kuvan on saanut!

Boston.
Bostonin reissuhan starttasi sillä että kiinalaisella bussiyhtiöllä nykistä lähtö. Heti kun tavaraa alettiin nakkeleen ruumaan totesin että morjens, kamat lähtee. No ei muutakuin viksuna poikana vaijeria ja abloy lukkoa kehiin ja rinkka kiinni bussin tukirakenteisiin. Jotain se kinukki siinä urputti ja huitoi mutta tylysti vaan kommenttia että se on Heinola suomesta moro ja tätähän et heti pölli, siinä on abloyta sulle tiirikoitavaksi!!!

Näin 3 päivän reissulla bostoniin on irronnut paljon. Todella viihtyisä paikka! Vanhaa infrastuktuuria (ompa hieno sana) on paljon. Huomattavasti nykiä rennompi mesta! Harvardin campus alueet tuli käytyä ja kuuluisaa kalaa syötyä! Ja kruunaus reissuun NHL peli Boston Buins vs Toronto Maple Leafs. En edes aluksi hokannut että niin tosiaan suomalaisia pelaa täälä. Toskala ja Rask maaleissa, Hagman pelasi mutta lehtinen oli hyllyllä! Kovaa peliä ja paljon myllytystä, hauskaa siis seurata! Rask pelasi todella mainion pelin ja upeita pelastuksia! Aluksi yleisö ei oikein osannut huutaa Hyvä tuukka mutta kyllä se sieltä lähti kun vähän potki! Ja kotijoukkue Boston sen pelin vei lopulta 5-2. Liputkin sai onneksi lopulta katukaupasta about sopu hintaan, aika karuja hintajo pyytelivät alkuun. Pari päivää olis viä ja sit mehikoon...

Kaikki on isompaa!

Noniin. Jenkkilään on päästy! Finnairin apinat lakkoilivat ja rinkkahan jäi suomeen! No travel light tyyppinen matkustus on jo entuudestaan tuttua joten mikäs tässä mennessä. Niin joo ja viimemetreillä ostettu kännykkä suomesta ei toiminut! Myyjältä vielä kysyin että toimiiko 1900 verkossa.. Toimii toimii... My ass!!! No puhelimia ennenkään oo tarvittu!

Mutta muuten QTRR 2 on startannut oikein hyvin. Lentokentällä mäkissä Big Mac hetulaan ja meinaan mitä settiä! Kalorit kunniaan!! Omenassa olo on vähän leffamaista. Jotenkin epätavallista, tosin todella turvalliselta on tuntunut. Luulen että Bogotan transmilleniumin jälkeen mitään julkisen liikenteen kammoa ei ole olemassa! Täälä kyllä on kaikkea, ihmisiä kaikistä ryhmistä. Yön timot hiihtävät ristiin rastiin ja hiippalakit päässä meneviä juutalais settiä on paljon. Metrossa voi kyllä huomata vaikka mitä. On pulsua,bling bling timppaa, normisettiä, inkkaria, länkkäriä,lattaria,afroja paljo ja jne.. Mutta alkufiilareilta ei paskempi mesta, kyllä täälä voisi viihtyä pitempäänkin, on ekat fiilarit. Sapuska on kurkoa!

Aamusta pitäisi lähteä kohden Niagaran putouksia. Mahtaa tulla taas seikkailu. Tältä pohjalta.

Putouksille lähdettiin 11 henkilön patteristolla. Tutkimusryhmä koostui tälläkertaa parista kappaleesta henkilöautoja ja kymmenkunta kolumbiaanoa ja meitsi. Herätys 3.45 aamuyöstä ja metrolla nykin yössä juna asemalla josta junalla kohden elizabethin asemaa, jossa jo odoteltiin. Noh matkasta voisi kertoa vaikka mitä mutta ei jaksa. Melkoista härdelliä oli, mutta hienosti perille päästiin.

Odotukset putouksiin ei ollut mitkään erikoiset (iguazun putoukset nähtyään), mutta täytyy sanoa että ei nyt paskemmat maisemat ollut! Ehtoosta oli melkoiset spotit ja valaistus kyllä kaunis. Näin talviaikaan turisteja ei ollut joten sen takia optimi aika käydä chekkaamassa mestat. Suosittelen.

Voi morjesta,äskön käytiin safkaas paikallisessa lounas mestassa. Sydämen pysähdys rasvan määrästä on lähellä. Melko hyvää kylkibiittiä lähti tuulen suojaan ja meinaan mitä jälkkäri settiä.. Kaikkien eri lajien mausta tietää että mitään varsinaista low fat tuotteita ei ole kyseessä! Leffamainen kokemus!

Nyt ollaankin jo paalumatkalla, isoa motaria pitkin käy honda civicin tie ja ehtoosta ollaan takaisin nykissä. Matka taittuukin hyvin kuunnelle suomilaista musaa, kotiteollisuus tekee läpimurtoa. Läppäristä on kerrankin hyötyä.

Tältä pohjalta jatketaan.