Nyt on sitten oleskeltu kohtalaisen kuivissa paikoissa, eika auringolta ole voinut valttya. Talla hetkella majailemme Calamassa, Atacaman aavikkolla olevassa kaupungissa. Taskuistamme loytyy kylla bussiliput Ollaguen raja-asemalle, josta hyppaamme toivon mukaan Bolivialaiseen bussiin ja jatkamme Uyunin kaupunkiin. Sitten tuleekin testattua, kuinka retkikuntamme kestaa siirtymisen korkeampaan ilmanalaan. Calama sijaitsee 2700 metrin korkeudessa, mutta Uyuni jo 3600 metrin korkeudessa, saapa nahda kuinka kay.
Calamassa ollessamme olemme tutustuneet alueen yhteen "vetovoimatekijaan", Chuquicamatan kuparikaivokseen ja kyseessa sattui viela olemaan kohtalaisen suuri avolouhos (3,5 km levea, 4 km pitka ja kilometrin syva). Eli kunnon monttu on kyseessa, louhoksen pohjalta kiviaines lastataan pikkuisiin kuormureihin (8 metria levea ja kantavuus 350-400 tonnia). "Autot" kuskaavat kiviaineksen seulottavaksi, jonka jalkeen tuo kupari sitten "tislataan" erikseen jatkokayttoa varten. Suurin osa tuosta kuparista matkaa Kiinaan ja vielapa sen samaisen Antofagastan sataman kautta, jossa muutama paiva sitten olimme. Kiertoajelun aikana opas kertoi, etta alueella ei ihan joka hetki sada, viimeksi satoi kuulemma 2006 helmikuussa. Kiertoajelun paatteeksi retkikuntamme jaikin sitten ilman paluukyytia ja 16 kilometrin matka Calamaan piti jotenkin taittaa. Matka kaivokselle taitettiin kollektiivitaksilla, mutta hinta oli torkeat 1200 clp per nupi. Joten saastosyista paluukyytia varten nostimme peukalon pystyyn ja jo kahden tunnin odottamisen jalkeen ystavallinen kaivospomo kuskasi meidat Calaman ytimeen. No saipahan pari tuntia miettia, mita sita tanaan syotaisiin..
Turisteille Calama ei oikeastaan muuta tarjoakaan, vaan varsinainen turistirysa loytyy San Pedro de Atacaman kylasta, joka sijaitsee noin 100 kilometria etelaan Calamasta. Me otimme kyseiseen paikkaan vain paivaretken, eli halvimmat bussiliput. San Pedrokaan ei itsessaan tarjoa kuivuutta ja aurinkoa kummempaa, mutta sielta jarjestetaan mieleton maara erilaisia retkia, suola-aavikoille, kuumille lahteille, jarville jne. jne. Syy miksi emme valinneet tata hostellien tayttamaa paikkaa, vaan palloilimme pari tuntia Calamassa etsimassa majapaikkaa, loytyy rahapussista. Hintataso San Pedrossa on todella korkea ja saastavaisina retkelaisina majoitumme talla hetkella hotellissa, joka kustantaa 5000 clp per nupi. San Pedrossa samasta olisi saanut pulittaa varmaankin kolminkertaisen summan.
No nyt on aika jattaa Chile taakse ja suunnata halvempiin maihin. Toivon mukaan huomenna iltapaivalla majailemme Boliviassa, jossakin halvassa hostellissa, emmeka pode minkaanlaista kipua korkeudesta johtuen, kop kop kop.
Calamassa ollessamme olemme tutustuneet alueen yhteen "vetovoimatekijaan", Chuquicamatan kuparikaivokseen ja kyseessa sattui viela olemaan kohtalaisen suuri avolouhos (3,5 km levea, 4 km pitka ja kilometrin syva). Eli kunnon monttu on kyseessa, louhoksen pohjalta kiviaines lastataan pikkuisiin kuormureihin (8 metria levea ja kantavuus 350-400 tonnia). "Autot" kuskaavat kiviaineksen seulottavaksi, jonka jalkeen tuo kupari sitten "tislataan" erikseen jatkokayttoa varten. Suurin osa tuosta kuparista matkaa Kiinaan ja vielapa sen samaisen Antofagastan sataman kautta, jossa muutama paiva sitten olimme. Kiertoajelun aikana opas kertoi, etta alueella ei ihan joka hetki sada, viimeksi satoi kuulemma 2006 helmikuussa. Kiertoajelun paatteeksi retkikuntamme jaikin sitten ilman paluukyytia ja 16 kilometrin matka Calamaan piti jotenkin taittaa. Matka kaivokselle taitettiin kollektiivitaksilla, mutta hinta oli torkeat 1200 clp per nupi. Joten saastosyista paluukyytia varten nostimme peukalon pystyyn ja jo kahden tunnin odottamisen jalkeen ystavallinen kaivospomo kuskasi meidat Calaman ytimeen. No saipahan pari tuntia miettia, mita sita tanaan syotaisiin..
Turisteille Calama ei oikeastaan muuta tarjoakaan, vaan varsinainen turistirysa loytyy San Pedro de Atacaman kylasta, joka sijaitsee noin 100 kilometria etelaan Calamasta. Me otimme kyseiseen paikkaan vain paivaretken, eli halvimmat bussiliput. San Pedrokaan ei itsessaan tarjoa kuivuutta ja aurinkoa kummempaa, mutta sielta jarjestetaan mieleton maara erilaisia retkia, suola-aavikoille, kuumille lahteille, jarville jne. jne. Syy miksi emme valinneet tata hostellien tayttamaa paikkaa, vaan palloilimme pari tuntia Calamassa etsimassa majapaikkaa, loytyy rahapussista. Hintataso San Pedrossa on todella korkea ja saastavaisina retkelaisina majoitumme talla hetkella hotellissa, joka kustantaa 5000 clp per nupi. San Pedrossa samasta olisi saanut pulittaa varmaankin kolminkertaisen summan.
No nyt on aika jattaa Chile taakse ja suunnata halvempiin maihin. Toivon mukaan huomenna iltapaivalla majailemme Boliviassa, jossakin halvassa hostellissa, emmeka pode minkaanlaista kipua korkeudesta johtuen, kop kop kop.
No comments:
Post a Comment