Reissu pakettiin - Kalle

Intro:
Eli seuraavaksi pistetaan koko reissun tunnelmat pakettiin, nain kun matkaa on jaljella viela se lento Suomeen, mutta perjantaina tamakin lysti on ohi. Seuraavassa saattaa tulla esiin sanoja, lauseita, jotka eivat ihan aukea, joten kysykaa kun tavataan... Niin ja osa teksteista liittyy jo kirjoitettuihin patkiin. Ja tama on vain minun mielipiteeni reissusta...

Millainen matka on ollut:
Hieman ennen matkalle lahtoa tuli tehtya alustavia suunnitelmia, reitista ja paikoista, mita haluaisi nahda. Mielestani se oli ihan hyva tapa, mutta ei todellakaan valttamaton, mielenkiintoisia paikkoja riittaa ja niita tulee eteen, valitsi minka reitin hyvansa. Eli suuria ei kannata suunnitella ja ne vahatkin suunnitelmat on hyva kyseenalaistaa. Matkaa taitettiin suunnitelmista huolimatta, mutta yksi etukateissuunnitelma piti paikkansa, lennetty ei metriakaan (jos ei oteta riippuliitoa tai benjihyppya huomioon), vaan matka taitettiin paaosin busseilla. Naista bussimatkoista olisikin hieman enemman kerrottavaa, mutta noin lyhykaisyydessaan, helppoa ja halpaa naissa maissa ja mukavuus astuu aivan toisiin sfaareihin esim. Argentiinan ja Chilen busseissa. Olihan niita heikkolaatuisiakin vaihtoehtoja, mutta noin kokemuksena aivan lyomattomia. Bussimatkoilla usein tuli huomattua ollaanko sita kipeita vai ei. Hyvin on selvitty, eipa juuri ole taudit purasseet, yhden kaden sormin on laskettavissa paivat jotka ovat menneet pilalle sairastaessa.
Osittain kulttuuriin liittyvia juttuja on ollut erittain hieno seurata matkan aikana. Ihmiset puhuvat paljon, ovat uteliaita ja lahestyvat toisiaan helposti. Kadulla ohikulkijat katsovat silmiin, eivatka maahan, hienoja asioita. Kaantopuolikin loytyy, puheliaisuus poistaa sanoilta niiden arvon, kysymyksia voikin sadella, mutta kun alkaa vastaamaan, niin kysyja kiinnittaa huomionsa jo aivan muualle. Jos mina kysyn tieta, neuvotaan auliisti, mutta neuvoihin ei ole aina uskomista, kysya pitaa muutaman kerran eri henkiloilta, josko joku tietaisi, eika vastaisi vaan vastaamisen ilosta. No sitten pari asioimiseen liittyvaa juttua, eli vahvin ja kova-aanisin voittaa, kaupan tiskilla kuka koviten huutaa saa ensiksi palvelua. Etuilu on enemman saanto kuin poikkeus. Jos jostain asiasta on sovittu, taytyy muistuttaa kyseisesta asiasta muutamia kymmenia kertoja ja valmistautua siihen, etta 80 prosentin varmuudella henkilo ei muista kuitenkaan juttua. Niin ja hommat ei yleensa toimi tai sitten ne toimii mañana, suoria vastauksia ei tule, eli ilmeisesti ei saa vastata, etta ei onnistu, vaan taytyy vastata etta mañana.
Siisteys naissa maissa ei ole ollut aivan Suomen tasoa, mutta joitakin paikkoja on ollut ihan siistejakin, tosin naissa siisteissa paikoissa tuntuu torakat parhaiten viihtyvan, tai sitten siella ne on helpompi huomata. No joo, parista majatalosta on torakoiden sijaan loytynyt myrkyllisia skorpioneja, niin ja Napon reissun majapaikat ovatkin sitten oma lukunsa, rottia paalla ja alla jne. Siisteys kunniaan, taala ainakin yritetaan, jos puhdistusaineista on kyse, lattiat pestaan tassakin hostellissa tarpatilla. Haju on melkoinen, mutta onneksi kyseessa on iltaan mennessa haihtuva loyhka, ei sitten paata jomota liikaa.
Matkan aikana on saanut tutustua moniin erilaisiin ihmisiin, mielenkiintoisia tapauksia on tullut vastaan niin toisissa matkaajissa, kuin paikallisissa. Jotenkin tuo katse ja mielenkiinto on enimmakseen keskittynyt tuohon vastakkaiseen sukupuoleen, eika syytta suotta, onhan sita silmanruokaa...
Mielenkiintoinen kokemus on ollut lisaksi se, etta taman matkan aikana on pystynyt kokeilemaan kahta erilaista matkustustyylia. Ensin aloitettiin rinkalla ja huolellisesti valikoiduilla ja laadukkailla varusteilla. No Ecuadorissa lahti sitten kaikki ja siita eteenpain on ostettu tavaroita silloin kun on ollut pakko tai vahan sen jalkeen. Nyt on siis matkattu olkalaukun kanssa ja hyvin on sekin mennyt. Seuraavaksi voisi kokeilla matkustusta keppi olkapaalla ja kepinpaassa peittoon kaarittyna kaikki omaisuus.

Ennakkoluulot ja miten kavi:
Varsinaisesti ennakkoluuloja matkan suhteen tai Etela-Amerikkalaisten suhteen ei ollut. Tietynlaisia mielikuvia, kuulluista asioista ja nahdyista kuvista on mieliin syopynyt. Niin ja on se vaan hieno huomata, etta se Machu Picchu on oikeasti ihan samanlainen, kuin niissa kuvissa, paasee kuvaan "sisalle". Ihmisten suhteen ei myoskaan suurempia ennakkoluuloja ollut, kun lahtee matkaan ajatellen, etta keneenkaan ei voi luottaa, niin hyvin menee. No joo, matkan aikana kylla oli onni tutustua moniin erittain mukaviin ihmisiin ja kaiketi aika luotettaviinkin. Mielessa kavi ennen reissua moneen otteeseen, etta miten vaikea on matkailla ilman kielitaitoa, albiinona, taysin tuntemattomissa paikoissa ja tuntemattomassa kulttuurissa. Mutta hyvin tamakin meni, kysyva ei eksy ja hymylla saa hymya osakseen. Ennen matkaa tuli myos mieleen, etta missa vaiheessa matkaa iskee kyllastyminen, ei iskenyt missaan vaiheessa. Yllattynyt taytyy olla, miten hyvin energia riitti ja jaksoi ajatella positiivisesti, vaikka valilla jotain takaiskujakin koettiin, joku varasti omaisuuden tms... Mutta muistoja ei niin vain vieda, ha ha haa.

Mita opittu:
Suurin asia mita on opittu matkan aikana on varmasti espanjan kieli, niin se vaan tyhymanki paahan tarttuu, kun on pakko, kun muilla ei parjaa ja jos puhua haluaa. Toinen merkittava opittu tapa on tinkaaminen, nyt tulee tingattua jokaista ostosta, ihan vaan keskustelun aikaansaamiseksi. Henkisella puolella on opittu varmasti hyvinkin paljon ja ns. kasvettu sisaisesti, omia rajoja on kokeiltu oikein huolella. Periksiantamattomuus kunniaan, eli matkan aikana on sattunut tilanteita, jossa tuosta hieman kyseenalaisesta luonteenpiirteesta on kuitenkin ollut enemman kuin hyotya. Lisaksi rauhallisuus erilaisissa tilanteissa on ollut usein se paras valinta, niin kai sita nyt sitte hieman tranqilompia ollaan, kuten Pablo sen mainitsisi. Toivottavasti matkalla olen oppinut olemaan entista iloisempi ja hymyilemaan enemman, seka puhumaan ihmisille enemman, sen nakee varmasti vasta Suomessa joskus tulevaisuudessa. Arvostus Suomea, kotia, perhetta, ystavia ja terveytta kohtaan on varmaan kasvanut entisestaan, pitaa olla kaukana, etta voi nahda lahelle. Oli se reissubudjetti mika tahansa talle matkalle, on matkan antamat kokemukset olleet monin verroin arvokkaampia kuin mikaan raha.
Kyseessa on ollut siis opintomatka vailla vertaa.

Budjettimatkailu:
Eli mita on matkata persaukisena ja kuinka se onnistuu. No joo, valintojen maailma, jotain jaa pois, mutta jotain tulee enemman, kun matkustaa halvalla. Valinnat reissun paalla ovat usein kohtalaisen helppoja, halvin otetaan ja sita yritetaan viela tingata. Moni matkalainen kayttaa reissullaan huomattavasti suuremman summan kuin me ja lentaa pidempia etappeja, se nakyy myos tienpaalla, eli monesti olemme olleet ainoat albiinot busseissa, tai edes bussiasemilla, rahtilaivasta puhumattakaan. No paikallisiin tutustuu taten huomattavasti paremmin ja saa samoin osakseen jonkinlaista kunnioitusta. Yksi merkittava seikka on myos se, etta kaupungeissa olemme kayttaneet paaosin julkisia kulkuneuvoja, ei aina niin helppoa ja vaatii jokaisessa kylassa opettelua, mutta hinta ei paata huimaa ja jalleen ollaan ainoita albiinoja. Ruokapuolessa saastaa sievoisia summia tekemalla ruokansa itse. Jotkin paikat ovat kuitenkin niin halpoja, etta ruoan tekeminen tulee kalliimmaksi, kuin ravintolassa kaynti. No ravintolassakin pitaa tietysti katsoa, mita syoo, eli koko menu, se lahtee yleensa parilla eurolla, myos torit ovat erittain halpoja paikkoja syoda. Edella mainituilla toreilla paasee lisaksi nauttimaan takuulla originaaleista mauista ja jalleen ollaan ainoita albiinoja. Majapaikan valinnasta ollaankin aiemmin jo mainittu, halvalla siis mennaa, ja tassakin on taas hyvat ja huonot puolet. Halvat mestat eivat ole hienoja, eika niin luotettavia, mutta jalleen niista loytyy hieman erilaista vakea. Kallein Hotelli/hostelli maksoi 12 euroa ja tama loytyi paasiaishinnoilla (+50%) Kolumbiasta, halvin taasen maksoi sen 2 euroa ja naita oli Boliviassa useampikin, alle kahden euronkin paastiin, mutta kaiketi ihan viisaan paatoksen johdosta hylkasimme taman vaihtoehdon ja upotimme 50 senttia lisaa rahaa toiseen majapaikkaan.
Paljonko se budjetti sitten oli ja pitiko, eli paljoko meni rahaa... Joo lentolippuja kun ei oteta mukaan, niin paivabudjetti ylittyi varmaankin yhdella eurolla per paiva. Eli 21 euroa paivassa seitseman ja puoli kuukautta Etela-Amerikassa, sisaltaen kaiken, siis aivan kaiken, kurssit, retket, matkat, ruoat, asumiset, tuliaiset, postikortit jne. jne.
Valintojen maailma, en kuitenkaan suosittele, kuin hulluille.

Kelit:
Mitahan tahan sanois, satoi ja paistoi, mutta enimmakseen paistoi. Itseasiassa vesisade ei suoranaisesti haitannut paivaakaan reissun aikana, aavistuksen enemman aurinko olisi voinut paistaa Barilochessa. Keleiltaan huippupaikkoja ovat Mendoza, Atacaman aavikko, Taganga ja Cartagena, paistaa, eika tule kylma. Aivan oma lukunsa on Paraguayn Asuncion, jossa keskustan mittarin mukaan oli 47 lampimimmillaan. Hieman tuli reittia suunniteltuakin saiden mukaan, lahinna sita, etta lahteeko Meksikosta vai Chilesta liikkeelle. Chile valittiin lahtopaikaksi, eika ollut huono valinta, kesan mukana matkattiin. Lyhyemmille reissuille tarviikin katsoa saa-asioita hieman tarkemmin, jotkut paikat ovat sateella hienompia, kuin paisteella jne. Tyytyvainen pitaa kuitenkin olla, eika syytta suotta.

Mita tekis toisin:
Lyhyt vastaus, ei mitaan. Eikohan se talla ollut hyva, varmasti joitakin pikkukohtia olisi voinut hioa, jotain jattaa tekematta, mutta silloin reissu olisi erilainen. Jos talla menetelmalla reissu tuntuu enemman kuin onnistuneelta ja hyvalta, niin kannattaisiko sita silloin muuttaa EI. Joskus olisi ehka halvimman vaihtoehdon sijaan voinut laittaa euron lisaa mukavuuden saavuttamiseksi, mutta tulipahan taas kokeiltua jotain ei niin miellyttavaa. Osaa sitten Suomessa arvostaa asioita, kun homma toimii ja ihmisiin voi luottaa...

Ja seuraavaksi listaan hieman hyvia ja huonoja (lue hienoja kokemuksia/muistoja) juttuja matkan varrelta:

TOP5 tavarat matkan paalla (nailla pelastuu monesta tilanteesta):
1. Paskapaperi - Ei sanoja kaipaa, normaalisti nyyttikestikamaa vessoissa (tunnusta varia...)
2. Peitto - Kateva nukkumisessa, makoilussa, huilaamisessa, lepaamisessa, kuolapaikkareilla jne.
3. Taskulamppu - Helpottaa nakemista, erityisesti pimealla
4. Monitoimityokalu - Kynsisakset, purkinavaaja, puukko, pihdit jne.
5. Kalenteri/muistio - Helpottaa mm. bussilippujen hintavertailussa

TOP5 paikat:
1. Taganga, Kolumbia - Sukellusta, rentoa meininkia, aurinkoa, merta...
2. Samaipata, Bolivia - Piilopaikka vihreiden vuorten ymparoimana raikkaassa ilmassa
3. Mendoza, Argentiina - Paljon muistoja
4. Potosi, Bolivia - Jotain ihan muuta, jarjettoman korkealla
5. Bariloche, Argentiina - Hienoja maisemia ja rakennuksia
Ja paras maa BOLIVIA!!!

TOP5 kokemukset:
1. San Carlos (Argentiina) - Ylitsevuotava ystavallisyys
2. Rio Napo (Peru) - Tainnut jossain yhteydessa tulla jo esille, ei jata kylmaksi
3. Potosin hopeakaivos (Bolivia) - Jalleen jotain aivan muuta, hatunnosto ja osanotto
4. Pampatour (Bolivia) - Viidakkotouhuja mielenkiintoisessa seurassa
5. Matka Machu picchulle (Peru) - Monta etappia, hienoja maisemia, aika kuluu mukavasti

TOP5 sekunnit:
1. Rio Napolle lahto (Peru) - Tasta se alkaa, takuuvarmasti syopyy mieliin
2. Anakonda (Venezuela) - Lihaskimppu liikkuu ja mina sen selassa
3. Uintiliikkeet Karibialla (Kolumbia) - Ensimmaiset weissmullerit Tagangan aalloilla
4. Kondori (Bolivia) - Liitoa muutaman metrin paassa
5. Koukkukauppa (Ecuador) - Aina kannattaa kysya

TOP5 hatatilat:
1. Pucallpa vali (Peru) - Pakki "vaha" kipea ja vessa kuulemma vain nestemaisille...
2. Carlosito click (Kolumbia) - Kylareissulla pakki sekaisin ja vetolaite sanoo kaynnin jalkeen click eika flush...
3. Pyorareissu (Bolivia) - Takarengas irti, vauhtia 45 ja alla maailman vaarallisin tie
4. Lancha huuhtelu (Peru) - Taas vetolaitetouhuja, nyt ei huuhtelu pelaa, neljan paivan reissu edessa...
5. Lima (Peru) - Kolme ensimmaista ohikulkijaa sanoo, menkaa taksilla, teidat tapetaan taalla muuten

TOP5 selkavoitot:
1. Koko matka - Hengissa selvittiin, ainakin tahan saakka
2. Bañoksen poliisiasema (Ecuador)- Uutta sanastoa ja paljon, mutta voitto tuli
3. Reitti Machu picchulle (Peru) - Monta mutkaa matkassa, mutta paivassa perille
4. WC helpotukset - Ei selittelyja kaipaa
5. Lentoliput (Kolumbia vs. Suomi) - Taistelua Bogotan AirFrancen kanssa, mutta Suomi auttaa viimeisella minuutilla

TOP5 ruoat:
1. Alvaron bileet (Argentiina) - Todelliset grillijuhlat pikkupojan synttareilla
2. San Carlos (Argentiina) - Ensimmainen kosketus Argentiinalaiseen grillaamiseen ja empanadoihin
3. Cartagenan Argentiinalainen (Kolumbia) - Ja sama laatu jatkuu, kiitos sille, kenen ansiosta...
4. Jalkkarit (Bolivia) - Santa Cruzin jalkiruokabaarit, voi veljet mita kakkuja
5. Puerto iguazu (Argentiina) - Ja linja-autoasemalla nautittu Argentiinalainen grilliannos
Ruoassa Argentiina vie voiton muista maista sata nolla
Kana normaalisti on ollut maukas ja hyva valinta jokaisessa maassa (pl. selvakana)

TOP5 mysteerit:
1. Miten kaantaa palaute Pepelle - Suomeksi kirjoitettu palaute piti kaantaa epsanjaksi ja samalla valehdella silmat paasta, jotta Pepe ei laita verkonpainoksi
2. Miksi korianteria joka soppaan - Kaiketi joku laki ruoan pilaamisesta
3. Oliko nettidiagnoosi oikea - Oliko pojilla jotain niille kuulumatonta elimistoissaan
4. Tinkaukset, olisko pudonnu viela - Lukuisia kertoja jai harmittamaan
5. Lepakot ja laarittaminen kuuluisalla Rio Napolla - Kuinka on mahdollista etta lepakoita on niin paljon, etta kusemisestakaan ei tule mitaan

TOP5 Julkiset:
1. La Pazin (samalla monien muidenkin kaupunkien) julkiset - Hiace taynna porukkaa ja rahastaja huutaa kurkku suorana minne mennaan ja kauppaa laadukasta kuljetusta, ei yli 150 senttisille!
2. Ensimmainen bussi Boliviassa - Laatu tipahti asteen pari edellisista maista, mutta hauskuus lisaantyi
3. Ensimmainen bussi Paraguayssa - Neljan tunnin matka tuplaantui, mutta saatiimpahan kaikki halukkaat matkalta kyytiin ja onnellisesti koteihinsa
4. Andesmar (Argentiina) - Laatukyytia, istuimet kuin sangyt ja ruokaa tarjoillaan saannollisin valiajoin
5. Lancha eli rahtilaiva - Mielenkiintoinen ja rauhallinen liikkumistapa
Erikoismainninnan ansaitsee viela Medellinin metro, jossa matkan aikana voi ihailla kaupunkia hieman ylempaa.

LAST5 majapaikat:
1. Puno (Peru) - Omistajat varkaita
2. Iquitos (Peru) - Samoin, talla kertaa summa hiukka pienempi
3. Cusco (Peru) - Ei se alle kahden euron mesta ollut niin laadukas
4. Tena (Ecuador) - Puiston penkki on kova
5. Rurrenabaguen bussi (Bolivia) - Jokunen kuoppa matkalla ja paikka bussin peralla, pari kertaa paa katossa ihan huolella, eika niita paikkoja naissakaan ole suunniteltu yli 150 senttisille

LAST5 ruoat:
1. Lancha kanakeitto - Sulkia ja kyseenalaisia sattumia
2. Lancha kanakastike - Sisaelinsoppaa kaularangalla hoystettyna, mutta vain vahan sulkia
3. Selvakana - Viidakossa kasvatettu kana, joka juoksee siivet leveella kanaverkon lapi, jokunen janne ja liha maitohapoilla, ei kovin murakkaa
4. Korianterisoppa - Ampuu muuntimeen aika vauhdilla
5. Keitetty banaani - Ei hyvaa

Yksi sana jokaisesta maasta:
Chile - Completo
Argentiina - Grillaus
Brasilia - 15min.
Paraguay - Kuuma
Bolivia - Paras
Peru - Huijari
Ecuador - Varas
Kolumbia - Taganga
Venezuela - Anteliaisuus

Ja sitten olisi syyta lausua kiitoksia. Matkan aikana olen tavannut mielettoman maaran uusia hienoja tuttavuuksia, tama kiitos tuskin ymmarretaan, mutta siita huolimatta sita ei voi jattaa sanomatta, GRACIAS. Kiitos kuuluu myos Suomeen kotiin, sukulaisille ja ystaville, joiden kanssa on kommunikoitu tavalla tai toisella, hienoa on palata Suomeen kun tietaa, etta joku on ainakin ajatellut meikalaistakin. Niin ja suuri kiitos kuuluu myos Cartagenaan, laadukkaasta seurasta, pihveista, lakritsista jne. No suurin kiitos kuitenkin kuuluu matkakumppanille, joka on ihailtavasti kestanyt itsepaisyyttani.

Ja seuraavaksi sitten olisi aika suunnitella uutta reissua, jokunen paikka taallakin jai valiin, niin ja se Vali-Amerikka kokonaan... Eihan sita koskaan tieda, ehka jo ensi lauantaina... Perjantaina onkin jo valmis lottoamaan Suomessa...