Kaksi erilaista Limaa

Jalleen ollaan edetty muutamia kilometreja ja on aika purkittaa tapahtumia. Cuscossa viimeksi seikkailimme ja sielta voisi viela mainita eraan majoitukseen liittyvan muotoseikan, eli Cusco tarjosi matkalaisille myos halvimman majoituksen, johon olemme tormanneet retkemme aikana (8 sol, eli alle 2 euroa), mutta retkikunnassamme ilmeni hieman erimielisyytta kyseisen majapaikan tasosta, joten paadyimme kuitenkin ottamaan hieman kalliimman vaihtoehdon. Lisaksi koimme bussiasemalla jalleen karvaasti kuuluvamme gringojen alimpaan kastiin, mutta toisaalta myos sinnikkaan tinkaamisen voiman. Cuscon bussiasemalla vierahti muutamia tunteja etsien sopivaa (lue halvinta) bussia Limaan, busseja lahtikin sitten suurin piirtein minuutin valein, mutta mutta mutta... Tietokone nayttaa hinnan 70 solea, mutta virkailija hymyillen sanoo hinnaksi 100 solea. Nyt nasahtaa paassa, samalla tavalla me kulutamme tuolia kuin Pablokin, mutta ei niin ei.. Ei auta, muutama tunti tinkaamista eri yhtioissa ja koko aseman henkilokunta alkaa tuntemaan meidat ja hieman jo valttelemaankin. Viimein saadaan hinta ja laatu kohdilleen, 90 solea liput Limaan, Pablo joutuu maksamaan samasta lipusta kaksikymppia vahemman, vielakin korventaa ja pahasti...

No Limaan paastaan ja vastaanotto on vahintaankin mielenkiintoinen. Ensimmaiset paikalliset, jotka ottavat puhekontaktia sanovat, etta poikien on parasta ottaa taksi, tai muuten... No joo kumpikahan on vaarallisempaa, kavella vai ottaa Pablon suosittelema "taksi", pojat kavelevat ja pysyvat hengissa. Ensimmaiseksi kohteeksi retkelaisemme valitsevat Liman keskustan, ei niin suosittu turistipaikka, eika syytta suotta. Liman keskusta tarjoaa kuitenkin mahtavia vanhoja rakennuksia ja Perulaista kaupankayntia. Lahes jokaisesta kadunkulmasta voisi ostaa leipurille jauhoja, puutarhurille ruohoa, laakarille neuloja jne... Ei niin houkuttelevaa. Hintataso Liman keskustassa ei kattoa hipoile, joten pojat saavatkin ravintoloissa menuut irtoamaan noin viidella solella ja hotelliyo kustantaa 20 solea per nupi. Peru tahan mennessa ei vaikuta kiskurihintaiselta, vaikka gringohinnat ovatkin hieman meita vastaan ja joudumme joissain asioissa maksamaan ekstraa. Liman keskustaa seilaillessa tulee tutustuttua myos julkisen liikenteen palveluihin, paikallisbussilippu kustantaa noin yhden solen, riippuen kuinka kauas haluaa matkustaa. Myos Liman paikallisbussit eivat tee poikkeusta reissumme muiden kaupunkien paikallisliikenteen tasosta, sita tasoa ei ole edes maaritelty, Suomessa vastaavat bussit ovat enaa postimerkeissa ja niissa merkeissakin on jo museoarvoa. Yksi paiva Liman ytimessa riittaa ja retkikuntamme lahtee haistelemaan Tyynenvaltameren tuoksuja.

Normaalisti turistit viettavat aikansa Liman kalliimmissa kaupunginosissa, nain teemme myos mekin ja suuntaamme toiseksi yoksi Miraflorekseen. Retkikuntamme ei kuitenkaan yltiopaiseen tuhlailuun ryhdy, vaan etsii pikkukadulta hieman pienemman hostellin, jossa yo irtoaa myos 20 solella. Yhtakkia pojat huomaavatkin olevansa hostellissa, jossa on siistia ja muita valkoihoisia, nain ei olekaan kaynyt sitten hetkiin, taisi olla viimeksi jouluna kun majoituttiin samassa paikassa muiden gringojen kanssa. Ruokailussa pitaa Mirafloreksessa saastaa ja pojat tekevatkin ateriansa hostellin keittiossa, kun sellainen ylellisyys pitkasta aikaa tarjolla on. Miraflores on taynna nykyaikaisia rakennuksia, hienoja ravintoloita, kasinoja jne. jne. Eika kaikki tule kauppaamaan ravitsevia luonnontuotteita... Kyseista kaupunginosaa suositellaankin kaikille matkailijoille, mika on toisaalta ihan ymmarrettavaa, mutta oli kuitenkin varsin valaisevaa viettaa myos paiva Liman keskustassa. Niin ja tulihan sita merenrantaa nahtya, samalla jokunen oljypisara ja roskasakkikin, ei houkutellut uimaan.

No Limaan emme taman pidemmaksi aikaa jaa, vaan suuntaamme viidakon uumeniin. Bussiliput Pucallpaan maksavat 50 solea ja Pucallpasta alkaakin yksi retkemme hohdokkaimmista etapeista, laivareissu kohti Iquitosta, mitahan siita seuraa... No joo, bussi kuskaa pojat turvallisesti yon pimeina tunteina Pucallpaan, taitaa siina pari aamun tuntiakin vierahtaa... No Pucallpassa ei ole tarkoitus sen kummemmin aikaa viettaa vaan suunnata hetimiten satamaan Iquitokseen matkaavia laivoja etsimaan. Itse laivaretki onkin sitten oma tarinansa...