Panama

Panama! Kurko paikka! Nopea katsaus viimeisestä kuukaudesta.

Costa Rican jälkeen Boqueteen saapuminen tuntuu hyvältä. Ilma on vuoristossa raikas ja yöllä saa käyttää ihan peittoa nukkuessa. Pitkästä aikaa saa nukuttuakin ihan huolella. Noh Boquetessa eipä oikeen mitään duunailla muutakuin parannellaan flunssaa ja vahdataan töllöä. Kalle heittää Quetzal trekin ja väittää näkevänsä linnut, todistus aineistot tosin puuttuvat!

Boquetesta suunnataan Santa Catalinaan jossa viikko sujuu vieläkin flunssan parantelussa ja alkuaika pääosin riippumatossa löhöillessä. Melko rentoa. Surffaustakin testitään taas ja käydään heittämässä 3 dyykkiä isla coiballa. Sukellukset ovat kalliit ja riuttahaita nähdään mutta valashai jää tälläkertaa väliin. Edellisinä päivinä niitä on näkynyt ja paikat ovat hyvät mutta tuuri ei vain ole puolellamme. Kokemuksena sukellukset ovat hyvät. Lämpimät ja kylmät termovirrat tuovat uutta olottuvuutta taas. Ja kalaa on paljon liikkeellä.

Santa Catalinan jälkeen syöksytään Panama Cityyn missä järkyttävä helle ja sateet kohtaavat, kelit ovat melko hikiset! Panaman kanavat käydään chekkailemassa ja ihmetellään miten laivat siitä menevät ja jne. Hieno paikka mutta melko pienet ovat kanavat, tosin 2014 valmistuvassa uudessa kanavassa leveyttäkin tulee sitten lisää. Todettakoon vaan että kanavan touhut eivät ihan yhden euron hommia ole. Taitaa aika järkyttävät massit liikkua touhuissa.


Cityn jälkeen paukitaan San Blassille Kuna bossea katselemaan. Tästä hommasta sitten riittääkin kerrottavaa. Homma toimii näin. 25 dolsua päivä sisältäen majoituksen, 3kpl sapuskoja päivä ja kuljetukset saarille ja sisäänpääsyt kuuluvat kattaukseen. Ok diili mielestäni. No varsinaisessa Hiltonissa ei majoituta mutta sen verran montaa on nähty reissujen aikana että pojat sopeutuvat hyvin paikkaan. Jokapäivä syödään kalaa ja riisiä. Niitä on saatavilla. Hauskinta lienee se että vessojahan ei ole taikka siis ne ovat suoraan merenpäällä, suoralla yhteydellä mereen. Aamutoimituksia toimitellessa voikin katsella miten tuleva päivällinen syö eilistä kaveriaan joka on kulkenut nopean sulatusjärjestelmän kautta läpitse. Ei ehkä ole heikko hermoisten hommaa ja muutamat naispuoleiset matjaajat eivät yleesä ensimmäisen vessakäynnin jälkeen syö kalaa!! No onneksi kaikki friteerataan joten loiset ja muuta saadaan eliminoitua sopivasti. Ja todellisuudessa jätemoottorikalat ovat erilajia mitä me syödään mutta voi vain kuvitella mitä paikalliset syövät kun kalastavat vessan oven vieressä. No se siitä. Maassa maan tavalla.

Joka-aamu lähdetään saarille jotka ovat melko paratiisimaisia. Saarella aikaa on noin 8h päivässä. Saaret ovat pieniä ja yläänsä siellä ei ole juuri ketään. Snorklaus ja auringon-otto ovat pääohjelmat. Aamupäivisin aurinko on mieto ja hellä mutta 12-14 välillä grilli lisää tehoa ja olo on kuin porsaalla uunissa. No väriä tulee pintaan. Ja palaahan se vaikka 30:n aurinkorasva on käytössä.
Hieman kunista. Täysiä pellejä sanon minä. Kännykät kaikilla ja rahaa pyydetään mikäli haluat kuvan ottaa. Kaikesta rahastetaan ja kuna naiset osaavat osittain englanninkielen numerot joten hinnatkin tulevat aina esille selkeästi.. ten dollar, ten dollar. Takaisin cityyn tullessa näkyy mäkkärin jonossa kuna bosseja. Ainiin ja eräällä saarella missä tekevät ”luomu” ruokaa niin hökkelin ovesta näen miten peltiset kookosmaito tölkit vilkkuvat. Se siitäkin sitten.Majapaikan opaskin on ilmeisesti oppinut tv:stä uusia sanoja,kuten Fucking Kuna etc.. Ei ole hauskaa kuunneltavaa.

No nyt onkin palattu Panama Cityyn ja ehtoosta lähtee kone kohden kolumbiaa. Ja kyllä tämä väli piti ja piti purjehtia mutta se nyt jää väliin.