Nicaragua!

Aloitetaan Granadasta! Enkä tarkoita Ford merkkistä autoa vaan paikkakuntaa Nicaraguassa. Paikka on leppoisa kaupunki jossa paljon turisteja ja tietenkin systeemit sen mukaan. Ensivaikutelma tosin on että haisee paljon (viemärit) ja köyhyys ajaa taas pk-yrittäjät kadunkulmiin. Ainiin ja on todella kuuma. Joka päivä 35 paukkuu rikki ja suoraan porottava aurinko saakin taas aurinkorasvan kulumaan huolella.

Hintataso ei ole ollenkaan huono. Paljon halvempaa kuin Hondurasissa. Majoituksesta joudutaan tosin pulittamaan 6 euroa per nuppi, mutta ruoka on halpaa. Kaupasta ostetaankin 3 päivän sapuskat 10 egee per nuppi.

Granadasta tehdään iskuja sitten ensin Masayan markettimestoille josta 3 riippumattoa lähteekin poikien matkaan. Tosin mattoja etsitään huolella ja tinkiminen on armotonta. Lopulta tehdään kaiketi ihan ok diilit. Tori on järjettömän iso ja myynnissä on sitten aivan kaikkea moposta, ankkoihin. Matkalla takaisin poiketaan Catarinan miradorilla katsomassa maisemat ja komeat ovat järvinäkymät.

Toinen isku tehdään Lago de Apoyoon, jossa nähtävää ei nyt erityisemmin ole, vaikkakin vesi on todella lämminta ja muita turisteja ei näy. Tosin matka on ihan hupaisa 2kpl busseja, kävelyä ja liftaus kyyti lopussa ja perillä ollaan. Voisi olla hienokin paikka jos enemmän tutkisi ja viettäisi aikaa. Muuten Granadassa kuositetaan vaatteet kuntoon ja kulutellaan aikaa netissä päivän verran.

Matka jatkuu Isla De Ometepe saarelle, jossa tarkoitus on olla muutama päivä ja suunnata pääsiäisen viettoon tyynenmeren rannalle San Juan Del Suriin. Saari vaikuttaa todella leppoisalta ja muita reissaajia ei kauheasti ole. Ehkä vieressä oleva tulivuori ja sen hälytystila on saanut muut herpaantumaan. Hälytystila on vihreä joten siitä ei tarvitse huolestua. Parit päivät sujuukin rantsussa huilaillen ja pieni nettisessio tuottaa tulosta ja saadaan sisäpiiritietoa San Juanista ja hyvää ei kuulu. Majoitus 70 dolsua yöltä ja vitusti bossea. EI KIITOS.

Tiedonantajamme liittyvät porukkaan seuraavana päivänä ja retkikunta muuttaa suunnitelmat pääsiäisen vietosta Ometepelle. Saari muodostuu kahdesta tulivuoresta ja lukuisista paikoista missä vieralla. Pieniä kyliä on siellä ja täällä. Aikaisemmin tutustuttiin Santo Domingo kylään ja nyt tutkitaan Merida, joka ei kerää pisteitä ja hostellit täynnä Santo Domingossa saa valttikortin, Santa Cruz kylän voittamaan pisteet.

Täällä onkin nyt aikaa kulututeltu about 5 yötä ja valinta osoittautui hyväksi. Paljon peruutuksia ja halvat hinnat. Oma huone irtosi pääsiäisenä 13dolsulla(6,5per nup). Se on todella halpa Semana Santana. Sekun on jouluakin kovempi juttu paikallisille. Korttia pelataan taas joka ilta ja jokunen Toña hörpitään pois kuleksimasta. Tikki ja Hollantilainen Tubbe on kovassa huudossa, myös herttaa ja chicagoa lätkitään.

Tulivuorellekin on tarkoitus kiivetä, mutta erään päivän triathlon vesiputouksille tuottaa seuraavanlaista tulosta. Pyöräilystä on perse kipee ja kiipeämistä ei jalkoja voi tuntea, joten loppuretkikunta hylkää tulivuoren. Kalle vuoristojen gustafsonina hoitaa homman kotia ja kiipuaa vuorella ilman mitään tuskia, taikka sen kummempia valituksia. Muut keräilee itseään riippumatossa loikoillen. Valintojen maailma!

Huhujen mukaan Costa Ricalaiset tulevat Nicaraguaan halpojen hintojen perässä ja maanantaina pitäisi vielä olla ryysistä joten nukutaan yksi päivä vielä pois riippumatossa ja sykitään tiistaina sitten vasta rajan ylitse. Reissua olisi enään pari kuukautta jäljellä ja Costa Rica olisi tarkoitus hoitaa nopeasti alta pois ja sykkiä nopealla temmolla Panamaan! Panamassa sitten sukellus ja kanava setit pitää duunailla pois alta kuleksimasta.

Nicaraguaa voi suositella oikein lämpöisesti vaikkakin vain Granada ja Ometepe tulee omakohtaiseen tutkintaan mutta muilta saatu info vakuuttaa siitä että hieno maa reissata on kyseessä.
Nicaragua over and out!